Mikroaaltouunien käyttöliittymät
28 lokakuu, 2008 - Tiistai
Kävin jossain vaiheessa kyläilemässä ystäväni luona. Siellä minä melkein poltin pakasteruoan pahvipakkauksen, koska ei ollut tietoa siitä, mitä kone oikein tekee. Luulin käyttäväni mikroaaltoja, vaikka päällä olikin katon grillivastus. Haukuin ystävälleni tämän uutta mikroa ja kerroin tapahtuneesta. “Arvaa, miksi me saatiin tämä uusi mikro mun vanhemmiltani?”, kysyi hän huvittuneena.
Testautan silloin tällöin kavereita omallakin mikrolla, eikä kukaan ole vieläkään onnistunut käynnistämään sitä ensimmäisellä yrityksellä. Keskimääräinen sähläys-aika on minuutti, minkä jälkeen osa luovuttaa.
Mikä tekee mikrojen käyttöliittymästä niin erilaisen? Miksi päivittäin käytössä olevan koneen käyttöliittymän pitää olla tavallista hankalampi?
Näiden kysymysten parissa muistin jo vuosia sitten lukeneeni Art Lebedevin käyttöliittymä/työhönotto-tapauksen. Kyseessä oli yksi 5-7 tehtävästä, jotka lähetettiin työnhakijoille. Siinä piti tehdä käyttöliittymän hissille taloon, jossa on 23 kerrosta. Kuvat ovat näkemisen arvoisia.
Tiedän itsekin, että muotoilijan/suunnittelijan mielestä pyörän keksiminen uudestaan voi olla hyvinkin mielenkiintoinen prosessi. Tässä ei ole mitään väärää, jos hän on kuluttamassa omaa aikaa, eikä asiakkaan rahoja ja käyttää lopputuotetta sitten itse. Tästä syystä jotkut loogisiksi opitut asiat, kuten “useimmiten vasemmalta oikealle ja melkein aina ylhäältä alas” ovat vähintäänkin muistamisen arvoisia.
Alempana on kuva jo todella ikääntyneen mikroni käyttöliittymästä, jonka testaajista ehdin jo mainita. Laitteen käyttöä ei helpota varsin laaja toimintojen kirjo, mutta loogisemmalla ryhmitelyllä näistä aiheutuisi vain iloa. Esimerkiksi kellon
ja ajastuksen
painikkeet ovat eksyneet käytetyimpien nappien väliin, vaikkei niitä käytetä kuin pari-kolme kertaa vuodessa — ellei kylässä ole vieraita.
Jottei asia menisi vain haukkumiseksi, tein ehdotuksen uudesta lay-outista (käyttäen vain samoja painikkeita).
Erona alkuperäiseen on mustalla viivalla eroteltuna kaksi käyttöpolkua, joiden käyttösuunta menisi loogisemmin ylhäältä alas.
Valmiille ohjelmille on varattu oikea “sarake”: ohjelman valinta → painon syöttö → Start-painike. Kuten kuvasta näkyy, tämä puoli oli melkein kunnossa; selvensin vain sarakkeet.
Sen sijaan “vapaa-ohjelmien” käytön pitää aloittaa ajastuksesta
tai toiminnoista ![]()
, mikä ei kokemuksieni perusteella ole mikään itsestäänselvyys. Yleisemmin painetaan kelloa ajatuksena ohjelman keston symbolista tai aletaan painaa numeronäppäimiä samasta syystä. Muokatussa versiossa saisi olla niin, että alkuun pääse niin ohjelman valinnasta kuin ajan syötöstäkin.
Vaarallisimmat tilanteet syntyvät mielestäni silloin, kun käyttöliittymä ei anna selkeätä palautetta nykyisestä toiminnon vaiheesta tai viiveet ovat liian pitkiä. Näin tapahtui minunkin kohdalla, kun en ymmärtänyt käyttäväni grillivastusta ja uuni piti uskottavaa ääntä. Asiaa pahensi vielä se, että ohjeiden mukaan ruoan piti olla mikrolämmityksessä noin kahdeksan minuuttia pahvipakkausta avaamatta.
Älkää lähtekö tupakalle, jos käytätte jotakin toimintoa ensimmäistä kertaa, se voi tulla kalliiksi.
.



22 helmikuu, 2009 - Sunnuntai at 0.13
[...] helmikuu, 2009 – Sunnuntai Aikaisemmassa kirjoituksessani Mikroaaltouunien käyttöliittymät olen arvostellut näiden huonoa käytettävyyttä. Empiirisen tutkimukseni mukaan mikrojen [...]