Terveisiä Ruotsista

Käytiin tuossa kesällä Ruotsissa automatkailemassa. Silmiinpistävää oli ero suomalaisen ja ruotsalaisen rakennetun ympäristön viimeistelyssä. Ruotsissa nurmikot oli leikattu, ympäristötaidetta oli siellä sun täällä.

Kaikkein parhaiten mieleen jäi kuitenkin ylinopeuskameroiden esteettinen ero.

Tyypillinen ruotsalainen kamera

Tyypillinen suomalainen kamera

Suomessa käytetty kamera on varmasti todella funktionaalinen ja ennen kaikkea kustannustehokas. Tästä huolimatta taipuisin ruotsalaisten tekemään valintaan.

Kennounelma

Kuten tiedetään, kaikki haluavat myydä ympäristöystävällisyydellä ja keveydellä ihan mitä vaan. Niin myös fiksuimmat kalustevalmistajat ja valmistuttajat. Kennolevy on huurupäisen markkinoijan kostein uni.

Yksi ongelmista on ollut lähinnä nauhoitus/listoitus sekä liitosten teko. Tästä syystä levyä ei juuri käytetty kuin muutamissa askarteluyrityksissä. Volyymiä on pyritty tekemään laittamalla kennon reunoille soirot puusta ja lastulevystä, mutta tästä syystä idea on osittain vesittynyt.

Tosin tähänkin on mielenkiintoisia ratkaisuja, eikä vähintään kaksipuolisten teippien kehittyessä liittämistä varten. Siinä missä perinteinen kennolevy on kärsinyt surkeasta nauhoitettavasta pinta-alasta, on monikerroksinen levy haastanut sitä. Parempi pinnan vastus mahdollistanee jopa muitakin kuin suoria pintoja.

Yksi mielenkiintoisista yrittäjistä löytyy täältä: waybasics.com. Ihailtava on palvelukonsepti. Kaiken lisäksi näillä sivuilla myydään. Jos kama on kuin unelma, niin unelmien rakentelun sijaan voi keskittyä tarjousten tekoon, eikö niin? Hinnatkin ovat sopivasti loppukuluttajalle ihan kuin tyrkyllä.

Tuosta on opittava.

Kiitos tyhjästä

Lehtimainoksen mukaan “Omo PikkuJätti on kaksi kertaa tiivistetty”… “verrattuna OMO 1L nesteen annostukseen”. Tämä tarkoittaa “puolet vähemmän vettä, 40% vähemmän pakkausmateriaalia, puolet vähemmän rekkoja”. Kaunista, eikö niin?

Tiivisteet voivat olla ihan hienoja asioita,  kannattaisiko siis tiivistää myös pakkaukset? Se on ihan samaa, kuinka tiivistettyjä murosi ovat, jos viidennes pakkauksesta on ilmaa, eikä pakkaus edes mahdu hyllyjen väliin kuin hot rod-mallisena. Jos pakkauksen funktion painottaa massiiviseen esillepanoon, niin kuluttaja saa maksaa murojen lisäksi lopulta myös ilmasta. Maksaa saa niin vaivalla kuin rahallakin, sillä rahtaus ei ole ilmaista.

Kiitos tyhjästä à la Hobby Hall

Ymmärrän, että esim. micro SD-muistikortit ovat aivan liian pieniä ja vaativat kokoonsa nähden valtavan pakkauksen. Syinä voivat olla niin tuotteen brändääminen, löytyminen, esillepano tai varkausten vaikeuttaminen. Sitä en tahdo hyväksyä, että elämäni hankaloitetaan ilman raahaamisella kaupasta ja postista kotiin.

Mutta tarviiko aina tarrautua kaavoihin, tarvitaanko aina edes pakkausta? Mikä on pakkauksen funktio? Uudempaa ajattelutapaa edustaa HP, joka korvasi kannettavan tietokoneen pakkauksen laukulla. Kierrätysmateriaaleista valmistettu laukku suojaa tietokonetta jo itsessään ja vie kaiken lisäksi vähemmän tilaa verrattuna perinteiseen tietokonepakkaukseen. Pakkaus ei enää olekaan rasite, josta eroon pääseminen maksaa vaan sillä on lisäarvoa kaupassa ja käyttöarvoa ostostapahtuman jälkeenkin. Ostoksen jälkeen kuluttaja saa kantaa kotiinsa 97% vähemmän jätettä.

Tällaisten esimerkkien jälkeen raahatessa ilmaa ei voi kuin kiittää tyhjästä.

P.S. Kuinka kuljettamalla vähemmän ilmaa ja myymällä tuttua tuotetta voi pyytää melkein kolminkertaisia hintoja?

a) Tarjoamalla Kellogg’s-muroja b) Kehittämällä kuutiovesimelonit.

Neste Oil:in painomainos

Neste Oil on ollut esillä niin biopolttoaineiden kuin Kuluttajavirastoa kiinnostaneen mainonnan siivittämänä. Minua pysäytti positiivisessa mielessä kuitenkin tämä vähän vanhempi mainos.

Yksinkertainen oivallus on mitä sopivin painomainokseksi ja jäi ainakin minun mieleeni positiivisella tavalla.

Hyvää muotoilua — ja papukaijamerkki.

Tekniikan Maailmassa ollut Neste Oil-mainos

Kohti parempaa mikron käyttöliittymää

Aikaisemmassa kirjoituksessani Mikroaaltouunien käyttöliittymät olen arvostellut näiden huonoa käytettävyyttä. Empiirisen tutkimukseni mukaan mikrojen käyttöliittymät voittavat vain jo hävinneet VHS-nauhurit. Arvosteleminen on tunnetusti helpompaa kuin vaihtoehtojen esittäminen, niinpä otin haasteen vastaan ja käytin noin tunnin verran paremman löytämiseksi. Valitettavasti visuaaliseen toteutukseen meni enemmän aikaa kuin itse suunnitteluun.

Oma ohjelma

Ajatuksissani ovat olleet tutut elementit ja parempi käyttöliittymän palaute. Ei enää ruskistuneita pahveja. No more, no more.

Elementtien määrä on karsittu pienemmäksi. Mikroaaltouuneista on poistettu kello, koska sitä ei voisi käyttää aina kun haluaa. Tästä syystä keittiössä olisi kuitenkin toinen, “kokopäiväinen” kello. Lisäksi mikro on usein sijoitettuna sellaisiin paikkoihin, ettei kellon ajan tarkistaminen niistä ole mielekästä.

Sen sijaan ajastus-toiminto on mukana. Se ei ole sidottu kellon aikaan vaan minuutteina ajastushetkestä. Kellon puuttuminen ei siis estä ajastamista ja suihkusta tullessasi ruoka on lämmin.

Yksi ehdotetun käyttöliittymän pyrkimyksistä on tarjota varsinkin tekniikasta vieraantuneille mm. liesistä tuttua ohjauslogiikkaa. Näin “kaikenlaiset uudet härvelit” toisivat pelon sijasta luottamusta ja halua kokeilla.

Olen monesti miettinyt, että palvelevatko mikroaaltouunien erilaiset valmiit ohjelmat lähinnä markkinointia. Ikävää tässä on se, että kaikki ylimääräinen syö käytettävyyttä. Onko laitteesta, joka sisältää enemmän (käyttäjälle tarpeettomia) painikkeita helpompi maksaa enemmän? Uskon niin.

Ratkaisin asian luomalla ohjelmattoman ja ohjelmallisen mallin. Henkilökohtaisesti arvostan mikron kykyä arvioida leivän sulatusaikaa painon perusteella. Kaipaisin muuten mallia, jossa vaaka on mikron sisällä.

Kokonaisuudessaan tämä on ollut pyrkimys etsiä vaihtoehtoisia tapoja ohjata mirkoaaltouunia helposti ilman käyttö-ohjeiden selailua ja onnettomuuksia. Uskon löytäneeni sellaisen.

Maat ja kielet II

Liittyen aikaisempaan kirjoitukseeni “Maat ja kielet“ päätin mainita myös positiivisemmasta bongauksesta, ihan kuin todistuksena siitä, että asiat voi toteuttaa paremmin.

Blumin kielivalikko

Kuvan Blumin WWW–sivujen toteutusta voi pitää tyydyttävänä, koska maan nimen alla voi olla valinta kielelle. Tässä tapauksessa maan maininta on perusteltua esim. yhteystietojen vuoksi.

Suomen kohdalla tilanne on hankala, koska sivuston kieli on englanti. Se lienee ainut selitys siihen, että ruotsi jätettiin pois, vaikka Blumin Ruotsin sivusto on ruotsinkielinen. Ehkä Suomen markkina-alue on niin pieni, että Kontakt-osion kustomointi olisi liian kallista. Englanninkielisessä versiossa Suomen yhteystiedot sentään muutettiin Hahlelle mieluisiksi.

Miksi pienet asiat ovat niin hienoja

Amerikassa … taas … http://www.oliso.com/

Katso video: http://www.oliso.com/windows.html

Alligator Ameriikasta

Täytyy kyllä ihailla amerikkalaisten kykyä kehittää innovatiivisia tuotteita. Onhan tämä hieman lapsellisen näköinen, mutta näyttää toimivan:

http://www.blackanddecker.com/ProductGuide/Product-Details.aspx?ProductID=9867#

Se mikä on suomalaiselle kummallista ovat nämä myyntivideot, jotka ovat meille Ostos-TV:stä tuttuja, ja siten ne eivät herätä minussa kovinkaan luottamusta.

http://www.blackanddecker.com/BDConsumer_Images/vtours/tours/alligator_lopper/looper_final.htm

Less